Vuosaaren
murha ratkaistu
Kaksi
viikkoa sitten lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Vuosaaressa
sijaitsevan huvilan rannasta löytyi huvilan omistavan perheen
vanhimman pojan ruumis. Syyllinen on nyt saatu kiinni.
Helsinkiläisen opiskelijakuoron
viikonloppureissu sai traagisen lopun, kun eräs jäsenistä, Jukka
Peltonen, löytyi seuraavana aamuna kuolleena. Peltonen oli
ilmeisesti lähtenyt yöllä kahden ja neljän välillä huvilalta
viereisen joen rannalle, josta hänet löydettiin. Kuolintavaksi on
todettu kirveellä päähän aiheutettu vamma, jota seurasi
hukkuminen. Poliisi löysi kyseessä olevan kirveen muutamia päiviä
myöhemmin huvilan saunarakennuksen alta, jonne se oli ilmeisesti
piilotettu. Poliisin mukaan kirveessä oli uhrin verta, muttei
tekijän sormenjälkiä, minkä syystä tapausta epäiltiin murhaksi.
Kaikki kahdeksan huvilalla ollutta kuorolaista, joihin kuului
opiskelijoiden lisäksi jo valmistuneita, kohdeltiin epäiltyinä.
Tapauksen tutkimuksesta vastasi Helsingin poliisin ylikonstaapeli
Maria Kallio.
Poliisin mukaan vaikutti aluksi
selvältä, että murhaaja olisi joku huvilalla olleista
kuorolaisista. Joskus syyllinen onkin se kaikkein selvin vaihtoehto.
Tutkimukset edistyivät ilmeisen hitaasti muutaman viikon ajan,
kunnes eräs huvilalla olleista tunnusti tappaneensa Jukka Peltosen.
Tunnustanut oli Peltosen lapsuudenystävä nimeltään Tuulia Rajala.
Murhan tutkimuksen aikana ja Rajalan tunnustuksen valossa Peltosesta
tuli kuitenkin esille erikoisia seikkoja.
Jukka Peltonen oli varakkaasta
perheestä oleva, hyviä kouluja käynyt diplomi-insinööri jolla
oli kunnollisia harrastuksia. Poliisi kuitenkin paljasti hänen
menneisyydestään yhteyksiä huumekauppaan, prostituoitujen
välittämiseen ja muihin rikoksiin. Peltonen oli jo muutamia vuosia
sitten alkanut suostutella nuoria naisia opiskelijatytöistä
virolaisiin prostituoituihin itselleen töihin. Peltonen maksoi
tytöille palkan siitä, että he viihdyttivät erilaisia henkilöitä,
joista suurin osa oli Peltosen työpaikan ulkomaalaisia asiakkaita.
Peltonen keräsi näillä liikeasioillaan200 mainetta tietyissä
alamaailman piirissä. Poliisi ei ole vieläkään varma miten, mutta
Peltonen siirtyi ilmeisesti myös huumekauppaan. Aluksi hän vain
antoi joillekin palkkaamistaan tytöistä vähän hasista myytäväksi
yökerhoilla. Nyt on kuitenkin todisteita siitä, että Peltonen oli
sekaantunut myös kokaiinin myyntiin ja salakuljetukseen Tallinnasta.
Poliisi myös takavarikoi Peltosen asunnosta ison määrän
kotipolttoista pontikkaa. Pulloissa ei ollut etikettejä, mutta samaa
ainetta on myyty Helsingin kaduilla venäläisillä etiketeillä
varustettuina.
Rajala kertoi näistä asioista
poliisille, sillä hän oli ollut ensimmäinen nainen, jolle Peltonen
oli maksanut erään työkaverinsa viihdyttämisestä. Rajala oli
kuitenkin kyllästynyt tähän varsin pian, mutta siirtynyt sen
jälkeen rahapulassa myymään hasista yökerhoilla. Rajala oli myös
ollut mukana salakuljettamassa kokaiinia Tallinnasta Marlborolla,
joka on Peltosen veljen kilpavene, eikä sitä sen takia tarkastettu
tullissa erityisen tarkasti. Rajala ei kuitenkaan ollut tiennyt
salakuljetetun tavaran olleen kokaiinia. Rajalalla ja Peltosella oli
ollut myös yhteyksiä tunnettuun huumekauppias Mattiseen. Iltana
jonka kuoro oli viettänyt Peltosen vanhempien huvilalla, oli
uutisissa kerrottu Poliisin pidättäneen kokaiiniliigan jäseniä.
Peltonen oli hermostunut tästä pahanpäiväisesti ja kertonut
Rajalalle heidänkin sekaantuneen kokaiinin myymiseen. Rajala suuttui
tästä, ja kun he olivat toisten jo mentyä nukkumaan riidelleet
joen rannalla, oli Peltonen tarttunut Rajalaan käsiksi. Rajala
kuitenkin oli kuitenkin ottanut maasta kirveen ja lyönyt sillä
Peltosta.
Rajala kertoi tämän ylikonstaapeli
Maria Kalliolle, tämän mentyä kahden muun poliisin kanssa Rajalan
kotiin. Rajala kuitenkin vastusteli pidätystä, ja eräs poliiseista
joutui ampumaan häntä olkapäähän, minkä jälkeen Rajala putosi
ikkunasta. Hän kuitenkin selvisi hengissä, ja on parhaillaan
sairaalassa. Rajala kuitenkin vahingoittui pahoin henkisesti ja
fyysisesti ja luultavasti hänet lähetetään vankilan sijaan
Nikkilään.
(Kirja Leena Lehtolaisen Ensimmäinen murhani)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti